Vuoden parhaat palat

Tämä blogi ei mene siihen ansaan, että nimeäisi esim. Rumban hehkuttaman Taylor Swiftin renkutuksen vuoden parhaiden listalle. Koska aikuisen oikeasti, tämä melko ihmeellinen maailma tarjosi meille NIIN paljon parempaa vuonna 2012.

VUODEN YHTEISTYÖ
Tämä oli itselläni ehkäpä vuoden eniten kuunneltu (ja katseltu) biisi. Bruce Sprigsteen & E-Street Band, The Roots ja Tom Morello laittavat kannat kattoon Jimmy Fallonin showssa. Miksaajan painajainen viisine kitaristeineen. Kuten YouTube-kommenteissa sanotaan, "greatest moment in late night TV history". Oiva osoitus siitä, kuinka hauskaa rock'n'roll voi olla.

VUODEN PELASTAJAT
Amerikan syvän etelän mullasta ammentava bluegrass-yhtye Carolina Chocolate Drops on ollut suosikkini jo muutaman vuoden ajan. Viidennellä levyllään Leaving Eden triosta hieman isommaksi laajentunut ryhmä (mukana mm. sellisti) tekee uransa vakuuttavinta jälkeä. Country Girl –rallissa klassisen opin saanut laulaja Rhiannon Giddens antaa voimansa kuulua.

VUODEN VANHUS
Bob Dylanin viimeisin levy Tempest ei yritäkään olla mitään uutta. Se on vanhan kansan musiikkia ensi nuotista viimeiseen. Dylanin ikä kuuluu kaikessa, rahiseva raspikurkku rohisee mikrofoniin kuin todistaakseen selviytyvänsä vielä näistä taisteluista. Nash Edgertonin ohjaama Duquesne Whistlen nerokkaassa videossa ollaan elämän perusasioiden, rakkauden ja väkivallan äärellä.

VUODEN RENNOIN SUORITUS
Tuottajien Diplon ja Switchin muodostama Major Lazer tullaan muistamaan Get Free hitistä, jonka leijuvan biitin päällä Amber Coffmanin henkäilyt liitelivät mieleenjäävästi.

VUODEN SAMULI PUTRO
Samuli Putro kohtelee suomen kieltä kuin lapsi legoja. Toisilleen vieraat palikat asettuvat peräkkäin tai päällekkäin muodostaen lopputuloksen, joka on enemmän kuin osiensa summa. Tavallisten hautajaisten sanoitus on jotain suurta. Tunne ja äly ovat läsnä jokaisessa tavussa. Kuten Also Sprach Jussi toteaa, antakaa tälle miehelle kaikki palkinnot.

VUODEN RIIMIT
Ystävät suosittelivat Karri Koiraa jättämään päivätyön ja tekemään levyn. Lopputulos on kuin 80- ja 90-luvun kutusoul ja r’n’b-kokoelma, siirapilla kuorrutettua kermavaahtoa. Jollekin tämä on silkkaa timanttia, jollekin puhdasta Robinia. Itseäni Ei tarkoittaa ei puristi palleista, käänsi sukupuoliroolit oivallisesti sekaisin ja sisälti loistavan baarirepliikin ”sun hanuri ei oo edamii”.

VUODEN KOTIMAINEN MIESYLLÄTTÄJÄ
Ei blogia ilman Anteroa. Mutta ilman tätä mikään lista ei ole täydellinen. Herra Lindgren tuli puun takaa iskien kyykkypaskalla istuneita musiikin rakastajia palleaan loppuun asti hiotuilla taustoilla ja vahvoilla tarinoilla. Kumarran ja kiitän kovasti.

VUODEN KOTIMAINEN NAISYLLÄTTÄJÄ
Aino Venna kuvailee itseään draamanarkkariksi. Ja draamaa täynnä ovat hänen ihon alle menevät laulunsakin, joista Trouble of the world kolahti itselleni eniten.

VUODEN ROCKABILLY
JD McPherson osaa retroilla rock and rollin ja rockabillyn maastoissa tyylillä. Miehen vuonna 2010 julkaistu debyyttilevy Signs and Signifiers julkaistiin tänä vuonna uudelleen isomman levy-yhtiön toimesta ja samalla heräsi yleisön kiinnostus. Northside Gal on vastustamaton biisi. McPherson ei keksi pyörää uudelleen, mutta tekee kaiken niin hyvin ja rehellisesti, että tässä imussa on mahtava olla.

VUODEN SÄHKÖMIES
Kanadalainen Dj Kid Koala julkaisi neljännen levynsä 12 Bit Blues, joka on nimensä mukaisesti biteiksi pilkottua bluesia. Raakaa, rujoa ja primitiivistä laboratorion samplereista karannutta äänijyystöä. Ja omalla oudolla tavallaan aivan hillittömän kaunista.

VUODEN HASSUIMMAN NÄKÖINEN ARTISTI
Kirjastossa asuvalta travellerilta näyttävä Allen Stone ei sovi valkoisen soul-miehen muottiin. Sitä hän kuitenkin on ja vieläpä kirkkaasti säkenöiden. Tässä laitetaan Lettermanin showssa isoa vaihdetta silmään.

VUODEN MENETYS
Levon Helm lensi pois, kauan eläkoon Levon Helm.

Vuoden parhaat palat

Hankala paha vuosi. Keskityin enemmän vanhaan kuin uuteen. Ei napannut Anna Calvi, James Blake tai Lana Del Ray. Uusi Bon Iver oli surullisen vaisu. Jotain sentään löytyi. Alla parhaita kiinnekohtia musiikkivuodelta 2011.

VUODEN ÄÄNI
Jessien J:n alkuvuonna ilmestynyt debyyttilevy Who You Are ei takuulla kohoa korkealle vuoden albumeja listattaessa. Se on täynnä ylituotettua hukkakauraa, sellofaaniin ja lateksiin käärittyä kilkettä joka hukuttaa alleen hienon laulajan. Akustisilla keikoilla tämä neiti näyttää äänensä huikean voiman. Leikittelevää improvisointia sanoilla ja säkeillä. Price Tag oli suosikkini. Jools Hollandin showssa esitetty versio on mainio, mutta linkitetään tähän nyt vaihteeksi tämä NovaFM-radioasemalla taltioitu otto.

VUODEN LÄPIMURTO, VUODEN TANSSILIIKKEET
Mies joka hikoilee kuin harvian kiuas, Floridan soulkuningas Charles Bradley nousi maailman silmien eteen 63-vuotiaana, kiitos Daptone Recordsin ansiokkaan toiminnnan. Albumi No Time For Dreaming on oiva näyte siitä tunteesta, millä tämä lapsuutensa kadulla asunut ex-kokki soulia paahtaa. Tässä Golden Rule livenä polkupyöräkaupassa.

VUODEN VIRKEIN VANHUS
Paholaista ei ole, on vain humalainen Jumala. Ja hänen vieressään istuu Tom Waits, joka on sieltä lateleman totuuksia taidolla, kokemuksella ja näkemyksellä. Miehen 22:n albumi Bad As Me on timanttinen. Se on täynnä hienoja soittajia (Marc Ribot, Keith Richards, David Hidalgo) ja Waits lataa tiskiin täyden kattauksen niin nopeita räkäisiä roiskaisuja kuin kimmeltäviä rakkauslauluja. Face To The Highway on suosikkini. Se on klassinen luenta maailman väsymyksestä ja hieno esimerkki Waitsin kyvystä iskeä oikeat sanat oikeaan järjestykseen.
”The heart wants a certain kind of lover if it can.”

VUODEN VOIMANAINEN
No onhan se Adele huikea. Ei tarvitse piiloutua Lady Gagan vaatekaapin taakse tai jumpata lavalla neljänsadan tanssijan kanssa. Ääni ja piano riittää, jopa Brit Awardseissa. Ja loppuun vielä kyyneleet, ihan oikeat sellaiset. Ansaittua menestystä ympäri maailman.

VUODEN VOIMAMIES
Colin Stetson osoitti, että soittaminen ei ole pelkkää nautintoa. Bassosaksofonin kanssa nuoteista tulee fyysinen taistelu, jossa kaulan verisuonet pullistevat ja kasvojen lihakset vääntäytyvät vaivalloisiin asentoihin. Stetsonin toisen soololevyn New History Warfare Vol. 2: Judges nimibiisi Judges on maanalaista murinaa parhaimmillaan.

VUODEN BIISEJÄ
Lord Est – Juoksen vapaana kaupunkiin. Tunnari kaikille niille, joita työ joskus ahdistaa. Eli kaikille. Myös minulle.

Samuli Putro - Huono sängyssä. Riimittelyn suomenmestari osui ja upotti. Tämä iskelmäpala täyttää tanssilattiat.

PJ Harvey – The Words That Maketh Murder. Nainen ja autoharppu. Helvetinmoinen yhdistelmä. Polly Jean on edelleen yksi planeetan mielenkiintoisimmista naisartisteista.

Feist – Comfort Me. En jaksanut puristaa itsestäni maksimaalista innostusta Feistin uuden levyn tiimoilta, mutta tämä laulu jää elämään. Hieno rytmi, sähköiskuja antavat sanat.

Night Moves - Headlights. Minneapoliksen tuntematon suuruus. Jos tästä bändistä jotain muistamme kymmenen vuoden kuluttua, se on tämä biisi.

Haloo Helsinki! - Maailman toisella puolen. 6-vuotiaan tyttäreni mielestä tämä on maailman paras laulu. Evoluutiota vapaasti mukailleen lapset ovat yleensä vanhempiaan viisaampia.

Coldplay - Major Minus. Suuruudenhulluun syntikkapoppiin uponnut Coldplay teki levyn, joka ei kehuja juuri saanut, eikä niitä myöskään ansainnut. Yhden riffin Major Minus oli piristävä poikkeus.

Vuoden parhaat palat

Vuosi musiikkia takana. Osa uutta, osa vanhaa. Osa hyvää, suurin osa ihan kuraa. Vuoden parhaat –listani keskittyy jälleen yksittäisiin kappaleisiin, kokonaiset albumit sivutaan lopussa.

Kolmen kärki on selvä, mutta esitellään ensin 12 kovaa haastajaa. Ne ovat sekalaisessa järjestyksessä, koska valinnat ovat vaikeita ja mies ei osaa päättää.

Näistä biiseistä muistetaan vuosi 2010.

Raappana & Stepa – Aikasin heräämistä (YouTube)
Tähän olisi voinut valita Lahden reggaemaestron Maapallo-levyltä lähes minkä tahansa biisin. Valinta osui tähän, joka ensimmäisenä jäi soimaan päähän.

J.Karjalainen & Polkabilly Rebels – New Orleansin tappelu (YouTube)
Meininki ja poljento, poljento ja meininki. Kolahti varsinkin keikalla ukkosen lailla.

Paleface – Saapuu elokuun yö (YouTube)
Vanha vihainen parta teki huikean räplevyn joka ei ole räppiä. Tämä on kaiken kokoava biisi. Paahto on kovaa ja loppufiilistely leijailee omissa korkeuksissaan.

Janelle Monáe – Tightrope (YouTube)
Showmeiningin nykyinen kuningatar. Tyyli ja energia huipussasan. Tuo linkittämäni Lettermanin showssa vedetty versio on yksi parhaimmista live-esityksistä ikinä.

John Legend & The Roots - Hard Times (YouTube)
Todellista yhteistyön voimaa. The Rootsin kohdalla ei tosin mikään voi mennä vikaan.

Solex, Jon Spencer & Cristina Martinez - Galaxy Man (YouTube)
Elektronista rockpunkkia huumehouruisten astronauttien kokoontumisajoista? Juuri tarpeeksi sekavaa ollakseen loogista.

Aloe Blacc – I Need a Dollar (YouTube)
Vuoden parasta soulia. Blacc piiskaa menemään 70-luvun hengessä.

Roky Erickson & Okkervil River - Goodbye Sweet Dreams (YouTube)
Omista maailmoistaan tälle planeetalle laskeutuneen Ericksonin väkevä paluu. Biisi, jonka intensiteetin voi haistaa.

Jakob Dylan - Everybody's Hurting (YouTube)
Americana-genren valioyksilö, Neko Case ja Kelly Hogan hienoissa taustavokaaleissa. Pienillä liikkeillä kohti hienoa tunnelmaa.

The Gaslight Anthem - The Queen of Lower Chelsea (YouTube)
Elämä on kovaa ja tässä sumussa täytyy meidän kaikkien vaan puskea eteenpäin. Gaslight Anthem kuvaa tämän kaiken karhean rehellisesti.

James Vincent MacMorrow - This Old Dark Machine (YouTube)
Irlannin Bon Iver. Huumaavia ja hurmaavia harmonioita.

Richy Pitch & Yasmeen - Dey Suffer (YouTube)
Ghana on loputon kultakaivos. Senhän nyt tietää Richy Pitchkin. Tämä biisi palaa alusta loppuun vahvalla liekillä.

Seu Jorge & Almaz – Cirandar (YouTube)
Rullaa, rullaa, rullaa, rullaa ja vieläkin rullaa. Päännyökyttelymusiikin eliittikamaa.

TOP 3:

3. Ebo Taylor – Mizin
Mielestäni siinä ei ole mitään ihmeellistä, että yli 70-vuotias Ghanalainen afrobeatvaari julkaisee yhden vuoden parhaimmista biiseistä. Onko teistä? Tarttukaa grooveen.


2. Eli ”Paperboy” Reed – Come and Get It
Tämä herra on aina tosissaan musiikkinsa kanssa. Yritä olla tanssimatta. Reedin voima on julmaa.



Ja se ykkönen. Yllättäjä Durhamista, Pohjois-Carolinasta.

1. Carolina Chocolate Drops - Hit 'Em Up Style
Kolmen hengen moderni string band, joka ymmärtää tradition ja ennustaa tulevan. Huikea esitys alun perin Blu Cantrellin täysin turhasta renkutuksesta.



VUODEN LEVY:
Raappana – Maapallo
Ilman kotikaupunkilisää. Ilman Suomi-korttia. Ehdoton ykkkönen. Olen soittanut tätä kotona niin paljon, että lapsenikin ovat nyt hienosti aivopestyjä reggaen ilosanomalle. Lisäpisteet Raappanalle syvistä lyriikoista. Niisä ei pyöritellä turhanpäiväisyyksiä vaan isketään ytimeen ytimekkäästi.

Kotimaiset haastajat:
Paleface - Helsinki – Shangri-La
J. Karjalainen - Polkabilly Rebels – amerikansuomalaisia lauluja

Kiitos lukijoille! Homma jatkuu.

Vuoden parhaat palat

Tämä ei ole koskaan ollut näin vaikeaa. Vuonna 2006 ykköseksi oli helppo nostaa Neko Casen Hold On, Hold On, vuonna 2007 yhtä selvä valinta oli Arcade Firen Keep The Car Running. Viime vuonna Laura Sippolan Kaunis Mieli oli SE biisi, jonka ylitse yksikään muu kappale ei pystynyt nousemaan. Mutta nyt. Mitä nyt? Miksi tämä nyt sitten on näin helvetin hankalaa. Tarjonta ei ainakaan ole huonompi. Ehkä tässä käy niin, että todellinen kuva tästä vuodesta muodostuu vasta joskus juhannuksena 2010. Etäisyyden ottaminen usein auttaa.

Yritetään kuitenkin. Koska perheellisenä ja työssäkäyvänä ihmisenä en ole keksinyt aikatyhjiötä, jossa voisin kuunnella uusia levyjä viikoittain, koostuu tärkein listani tänäkin vuonna yksittäisistä biiseistä. Lista näyttää koostuvan pääasiassa varsin rauhallisista biiseistä. Kun tulee enemmän ikää, alkaa näköjään sisältö tulemaan volyymin edelle. Eli näin sen kuulin.

VUODEN 10 PARASTA BIISIÄ:

1. Hiskias Möttö & Mojakka - Lännen Lokari
Kaikki on sanottu täällä. Monipäisen Mojakan poljentoa ei vaan voi vastustaa. Tämä Hiski Salomaan vuoden 1930 klassikon versiointi on ehkä eniten kuuntelemani kappale vuonna 2009.

2. Pohjolan Ilmari - Kohtaaminen (MySpace)
Paluu lapsuuden kesiin. Aivan vastustamaton rallatus, jota viheltin ajatuksissani koko loppuvuoden. Jotain niin aitoa, että en tätä vieläkään täysin tajua.

3. Melody Gardot – Who Will Comfort Me (YouTube)
Ääni, jonka edessä voi vaan levittää kätensä. Nerokaan yksinkertainen rytmi, joka pysyy paketissa sortumatta missään vaiheessa ylikiivaaseen kaahausvaihteeseen.

4. Samuli Putro – Tuhkaa Korulippaassa (YouTube)
Joidenkin mielestä tekonäppärää mukataiteellista fraasien toistelua. Ne mitään tiedä. Hieman epätasaisen albumin paras biisi, koruttoman kaunista kerrontaa.

5. Serena Ryder - Racing In The Street (YouTube)
Bruce Springsteenin biisiä ei kukaan ole koskaan coveroinut näin hienosti. Häikäisevä taideteos, jossa olennainen on ymmärretty täydellisesti.

6. Portugal. The Man – Guns And Dogs (YouTube)
Sekametelisoppaa Alaskasta. Yhtä aikaa myrskyisen hämärää ja kristallinkirkasta. Tuli jostain eteeni ja jäi siihen.

7. Monsters Of Folk – Temazcal (YouTube)
Superkokoonpanon ainoa biisi, mikä jäänee eloon. Soundeiltaan mestariluokkaa, jokainen nuotti soi kuten sen on tarkoitettukin.

8. Bob Dylan – Beyond Here Lies Nothin’ (YouTube)
Voiko Dylanin bluesin nostaa tälle listalle tuntematta itseään 65-vuotiaaksi nostalgikoksi, joka on pudonnut ajan kelkasta? Mietin asiaa sekunnin murto-osan ja totesin että voi. Olkoonkin, että Dylan kierrättää tässä Howlin Wolfin loisteliasta vuoden 1957 klassikkoa.

9. Edward Sharpe & The Magnetic Zeros – Janglin
Taideopiskelijoiden kesäprojektilta aluksi kuulostava yhtye osoitti olevansa jotain kestävämpää.

10. Reino & The Rhinos – Päätön Polle
American 70-luvun hitti kääntyi Reinon käsittelyssä keinuvalla poljennolla kulkevaksi psykedelian ja surrealismin riemuvoitoksi.

VUODEN PARAS LEVY:
Hiskias Möttö & Mojakka - Värssyjä Hiski Salomaan laulukirjasta
Iski ja pirun kovaa. Ylituotetun hutun keskellä vankka ja raikas kokoelma Salomaan ralleja.

VUODEN MIES:
Leonard Cohen
Vanha mutta voimissan. Live In London -dvd on siitä oiva osoitus. Havahduin miehen lyriikoiden suuruuteen kunnolla vasta tänä vuonna.

43 blogitekstiä tänä vuonna. Kiitos ja anteeksi. Jatkuu ensi vuonna.

Vuoden parhaat palat

Tässä vuoden 2008 parhaimmat musiikilliset palat. Valintojen tekeminen oli vaikeaa ja paljon hyvää tavaraa jäi ulkopuolelle. Paljon hyvää musiikkia lipui vuoden aikana myös ohi silmien ja korvien. Tästä syystä kaikki maailman kriitikkoäänestykset voittanutta Fleet Foxesia ei minun listalla näy. Silloin kun olisi ollut aika tutustua bändiin, minä kävin töissä tai istuin tyttäreni kanssa leikkikentän reunalla. Eikä harmita tippaakaan.

VUODEN 15 PARASTA BIISIÄ:
Kultamitalisti on selvä, muut ovat epämääräisessä järjestyksessä.

1. Laura Sippola - Kaunis Mieli (clippi täällä)
Tuli täysin puun takaa. Pysäyttävä kappale, vahvistaa uskoa suomalaiseen laulunkirjoittamiseen. Koko Mieli-Ep on ollut kovassa kuuntelussa.

Reino & The Rhinos - Toivoo (MySpace)
Rytmi ja svengi, julistus ja sanoma. Olin myyty ensitahdeista alkaen.

Duffy - Stepping Stone (Youtube)
Vuoden paras ääni, joka taipuu ihailtavan kevyesti näissä hitaissa kappaleissa. Koko levy ei alkuinnostuksen jälkeen kuitenkaan ollut niin vahva kokonaisuus.

Seasick Steve - Chiggers (Youtube)
Steve teki yhden vuoden parhaimmista levyistä ja siitä löytyy tämä maailman paras ötökköbiisi. Opetus siitä, kuinka yksinkertainenkin tarina voidaan kertoa tiukalla otteella.

Ndidi Onukwulu - SK Final (MySpace)
Jazzin, bluesin, gospelin ja boogien täydellistä yhteensulamista. Tämä kanadalainen neito ansaitsisi isompaa julkisuutta, niin mahtava tulkitsija hän on.

Conor Oberst And The Mystic Valley Band - Cape Canaveral (Youtube)
Älykästä musiikkia. Koko levy ei täysin iskenyt, joten ehkä olen vaan tyhmä.

Bon Iver - Skinny love (Youtube)
Tarvitseeko tätä edes perustella, kun koko internet tekee sen puolestani? (Oikeastaan tämä kuuluisi jo vuoden 2007 listalle, koska kuulin sen omakustannelevyn ensi kerran silloin)

Langhorne Slim & The War Eagles - Restless (Youtube)
Loppuvuoden löytö. Tähän meininkiin on hieno uppoutua.

Cat Power - New York (Youtube)
Power teki tästä Minellin ja Sinatran klassikosta suvereenilla tavalla täysin omansa.

Little Jackie - 28 Butts (MySpace)
Loistavaa riimittelyä lahjakkaan Imani Coppolan uudelta tulemiselta.

Julieta Venegas - Algún Día (Youtube)
Karnevaalimeininkiä latinalaisesta amerikasta. Hyvän tuulen musiikkia, videolla Venegasin tanssiminen tuo hymyn huulille.

Matti Johannes Koivu - Ei Tippa Tapa (MySpace)
Osoitus siitä, kuinka cover tehdään oikein. Tämän biisin (ja koko levyn) myötä tajusin, että herra Koivu on nero.

Kings Of Leon - Sex On Fire (Youtube)
2000-luvun U2. Mikään muu tämän vuoden biiseistä ei kuulosta 100 000 ihmisen stadionareenalla yhtä hyvältä kuin tämä biisi.

Blitzen Trapper - Black River Killer (mp3)
Synkkä mutta kiehtova lännentarina Dylanin ja Cashin hengessä. Tämä bändi teki monen jenkkiblogin mielestä yhden vuoden parhaimmista levyistä.

Femi Kuti - Tell Me (mp3)
Afro-Beatin sanansaattajan uusimmalta, hienolta Day By Day -levyltä. Jos lanteiden keinutukselta ehdit, niin kinnitä huomiota sanoihin, sillä Femi tarjoaa maailmantuskaa.

***************************************************

VUODEN LEVY:
Reino & The Rhinos - Tähän Tyyliin
Viime kesän virallinen soundtrack. Toimii aamulla, iltapäivällä, illallla, yöllä, saunan jälkeen, lounastunnilla, terassin rakentamisen taustalla, vessassa istuessa, you name it.

VUODEN PARAS INTRO:
Eli 'Paperboy' Reed and the True Loves - (Doin' The) Boom Boom (Youtube)
Eli on valkoisen soulin uusi Elvis. Asenne kohdallaan ja hienoja omia biisejä. Boom boomin introkiekaisu on joltain toiselta planeetalta.

VUODEN YLLÄTTÄJÄ:
Musculöeser Körper - Gruuvit Tiu Kalla (Youtube)
Jos ette ymmärrä miksi, ette vaan ymmärrä.

VUODEN PARAS VIDEO:
Bon Iver - For Emma, Forever Ago (Youtube)
Robert Plant & Alison Krauss - Black Dog (Youtube)
Vaihtoehtoja oli monta, ja kultamitalikamppailu päättyi tasapeliin. Ensin LaBlogothequen tarjoama pieni hetki Bon Iverin maailmassa. Pitkässä juoksussa tämä on aiheuttanut valtavasti kylmiä väreitä. Ja sitten Robert Plantin ja Alison Krausiin tiivis duetto, jossa rock 'n' rollin peruspilareihin taltalla ja vasaralla hakattu biisi nouseen uuteen uljaaseen lentoon.

VUODEN MENETYS:
Bo Diddley (1928-2008) (Youtube)
Ilman tätä miestä ei olisi ollut Jimi Hendrixiä.

VUODEN KEIKAT:
Bruce Springsteen, Neil Young sekä Laika & The Cosmonauts.

***************************************************

71 blogitekstiä tänä vuonna. Kiitos kaikille lukijoille, kommentoidakin saa. Ensi vuonna jatketaan.