Vuonna 1971 Led Zeppelinin legendaarinen rumpali John Bonham oli hyvin hyvin turhautunut. Zeppelinin neljännen albumin levytyssessioissa mies ei saanut erään biisin rytmiä haluamakseen, ja lopulta hermostui niin että alkoi hakkaamaan rumpujaan neljällä kapulalla niin kovaa kuin pystyi. Tuloksena oli täydellinen komppi biisiin nimeltä Four Sticks.
Led Zeppelin ei esittänyt tuota biisiä livenä tiettävästi kuin kerran (Kööpenhaminassa 1971). 1990-luvun alussa Robert Plant ja Jimmy Page kokosivat voimansa jälleen yhteen, julkaisivat loistavan No Quarter –levyn, ja esittivät Fours Sticksin Lähi-Itä- ja afrikkalaisvaikutteista versiota maailmankiertueellaan.
Kiertueella rumpuja soitti, neljällä kapulalla tietenkin, englantilainen Michael Lee. Surullista kyllä, Lee kuoli vain 39-vuotiaana vuonna 2008.
Alla Robert Plantin maailman parasta rock’n’roll-ääntä, Jimmy Pagen huikeaa kitarariffitelyä ja Egyptiläisten lyömäsoittajien rytmiä. Ajassa 1:33 lähtee käyntiin Michael Leen tykitys.
14.10.2011
Neljällä kapulalla
0 kommenttia Lähettänyt Anssi klo 11.14
Tunnisteet: Jimmy Page, Led Zeppelin, Michael Lee, Robert Plant
28.3.2008
Vanha koirakin oppii uudet temput

Viime vuoden yllättävimpiä kokoonpanoja oli Led Zeppelin ikoni Robert Plantin ja Illinoisin country & bluegrass -rouvan Alison Kraussin yhteistyö. Etukäteen hieman oudolta maistuva keitos tuotti ilmoille Raising Sand -levyn, joka oli lopulta loppuvuoden hienoimpia kokonaisuuksia.
Plant ja Krauss esittävät keikoillaan myös muutamia Led Zeppelinin biisejä, joista Black Dogin uudelleenkäsittely on aivan huikea. Rock 'n' rollin peruspilareihin taltalla ja vasaralla hakattu biisi nouseen lentoon, alussa banjon ja vähitellen sähkökitaran voimin. Machosta rockjyrästä kuoriutuu maaginen bluespala. Lähes 60-vuotiaan Plantin ääni paranee vanhetessaan kuin hyvä viski ja Krauss tukee maestroa hienosti.
Tästä esityksestä tekee katsomisen jo pelkästään se, että banjossa ja kitarassa huitelee menemään Marc Ribot, jota henk.koht. pidän maailman parhaimpana kitaristina. Sillä miehellä on taito soittaa juuri oikeat nuotit juuri oikeaan kohtaan, ja jättää kaikki ylimääräinen soittamatta. Taustabändissä on myös T Bone Burnett, jonka nimi on varma tae laadusta. Saman voi sanoa rumpali Jay Bellerosesta, joka on paukuttanut vintage-settejään mm. Beckin taustalla.
Youtube: Plant, Krauss, Ribot, Burnett, Bellerose & co - BLACK DOG:
Jenkkiläinen Country Music Television CMT tuottaa sarjaa Crossroads, jossa saatetaan yhteen perinteinen country-artisti sekä täysin toisesta genrestä tuleva artisti. Crossroads sarjan Plant & Krauss jaksoa pääsee katsomaan kokonaisuudessaan CMT:n nettisivuilta. Mukana myös tuo Black Dog, sekä esim. Rich Woman, joka on Raising Sand -levyn huippukohtia. SUOSITTELEN:
CMT Crossroads: Robert Plant & Alison Krauss
0 kommenttia Lähettänyt Anssi klo 15.22
Tunnisteet: Alison Krauss, Black Dog, Led Zeppelin, Marc Ribot, Robert Plant, T Bone Burnett