Vanhakin innostuu vielä jostain. Amsterdam Acoustics on nimensä mukainen sarja esityksiä tuossa eurooppalaisen suvaitsevaisuuden ja vapaamielisyyden keskuskaupungissa. Turhasta kilkkeestä ja blingistä riisuttua tavaraa, usein aseina pelkkä kitara ja ääni. Juuri näin musiiki on tarkoituskin esittää. Keskellä ihmisiä, keskellä elämää. Olen bongannut täältä viikon sisällä muutaman hienon uuden tuttavuuden.
Dead Pixels - When the lights go out
Loistava, loistava, loistava ääni tällä naisella!
King Jack - Go back to the sun
The Bohemes - Dead end streets
28.9.2009
Amsterdam Acoustics
2 kommenttia Lähettänyt Anssi klo 11.14
Tunnisteet: Amsterdam Acoustics, Dead Pixels, King Jack, The Bohemes
18.9.2009
Isä, poika ja hämähäkki
Nyt menee hieman ohi tämän blogin alkuperäisen idean. Mutta tämä biisi jää soimaan päähän karmivalla tavalla.
Ja video on ehkä paras ikinä. Täynnä oleellisia huomioita, kuten esimerkiksi What if the world was made of pudding?
Garrett Davis ja Kirsten Lepore, te ootte ihan ylivoimaisia sankareita.
0 kommenttia Lähettänyt Anssi klo 10.54
Tunnisteet: Garrett Davis, Kirsten Lepore
14.9.2009
Myyntimies
Tämän blogin sadas postaus tulee tässä. Legendaaristen Euroshopper-juhlien (kiitos vaan taas kaverit!) kunniaksi kaivetaan esille tämä Junnu Vainion surullinen tarina. Kertomus myyntimiehen työstä ennen sotia. Teemana myös liikakansoitus ja lääkkeiden väärinkäyttö. Pahoittelen jo etukäteen.
0 kommenttia Lähettänyt Anssi klo 8.30
Tunnisteet: Junnu Vainio
10.9.2009
And it must feel nice
Alkuviikosta lähdin illalla työntämään lastenvaunuja metsäteille. Poika nukahti heti. Mp3-soitin soitti silloin Matti Johannes Koivua. Jossain vaiheessa korviin
pamahti Nick Caven Moonland. En muistanutkaan kuinka loistava biisi se on. Sekunnissa tajusin, että nyt se on menoa. Tuli vaarallinen olo. Osaavatko puut puhua? Onko täällä kuuma? Odotin hiki otsalla koska iso paha susi pomppaa esiin.
Ei näkynyt sutta. Mutta täytyy sanoa, että vanha kalapuikkomies apulaisineen tykittää tuossa biisissä puhdasta rock'n'rollin ilosanomaa otteella, joka saa suuren osan tämän planeetan bändeistä menemään piiloon kammarin pöydän alle. Ja sieltä saa tulla pois vasta kun Nick-setä antaa luvan. Tappokamaa. Katsokaa vaikka itse.
0 kommenttia Lähettänyt Anssi klo 15.38
Tunnisteet: Nick Cave
8.9.2009
Kesänjatkaja
Aamulla töihin pyöräillessä tarvitsin hanskoja. Inhottavaa kun Suomen luonto pakottaa tekemään niin. Mutta siihen tottuu parissa päivässä. Syksy iskee päälle, mutta ensi-iskusta toivottua kaikki on (lähes) yhtä hyvin kuin ennenkin. Ainakin silloin, kun kuulokkeissa raikaa Barcelonalaisen Deloreanin kappale Deli, joka tuo kesän luoksesi vaikka taivaalta sataisi mustaa lunta.
MP3:: Delorean - Deli (link: Binary Entertainment)
0 kommenttia Lähettänyt Anssi klo 10.21
Tunnisteet: Delorean