5.8.2011

Basistien kokous

Hiljaiselo on ohi. Ehkä tämä taas tästä.

Seuraavasta videovinkistä kiitokset Sasulle. The Irrationals on vaikeasti lokeroitava yhtye. Soittaako ne balkanilaista rockia, mustalaishiphoppia, kriminaalifunkkia vai mitä hittoa? Meininki on tärkein ja näillä jampoilla se on tiukka. Alla juuri ilmestynyt Pablo Filmsin tekemä uusi video, jolla esiintyy 32 Suomen eturivin basistia. Hienoa huomata, että mukana on myös miss Basso, Aija "Honey B" Puurtinen. Videon kuvauksissa oli ilmeisen kova meininki, sillä PMMP:n basistilta murtui nilkka.



Ja tässä The Irrationals huiken coverin kimpussa. Prodigy taipuu ja taittuu kunnon bilehileeksi.

22.6.2011

Harmaaparrat

Blues voi olla monelle kolmen tahdin vanhojen partojen jumputusta. Tässä todistusaineistoa että näin ei ole. 70-v Seasick Steve, 65-v John Paul Jones ja iältään jotain 30 ja 300 vuoden väliltä oleva rumpali Dan Magnusson paahtavat menemään Jools Hollandin showssa.

Aivan tautista rullausta. You Can't Teach An Old Dog New Tricks. Ja miksi olisi tarvettakaan.

Magnusson on ehkäpä meikäläisen suosikkirumpali tällä hetkellä. Täysin maanista kannujen hakkausta. Mies vetää vaistolla.

Näiden tahtiin, hyvää juhannusta!



17.6.2011

Alla tehotuotannon

Kesä ja kiireet. Muka-kiireet. Ei vaan ihan oikeat rakennuskiireet. Tämä blogi saattaa olla aika hiljaa seuraavat pari kuukautta. Mutta sitä ennen voisi rypistää pari oleellista asiaa.

Aloitetaan vaikka Jessica Ellen Cornishilla. Tämä 23-v sydänvaivoista kärsivä brittinainen tottelee paremmin nimeä Jessie J, ja omaa äänen, joka on ylisanojen toisella puolen. Samaa koulua Jessien kanssa käynyt toinen superlaulaja Adele on kuvaillut kilpasiskonsa ääntä hyvin osuvasti: "I think her voice is illegal. The thing she can do with her voice are criminal." Eipä tuota paremmin voisi todeta.

Ihmetyttää vaan, että miksi Jessie J:n alkuvuonna ilmestynyt debyyttilevy Who You Are on tuotettu niin ylipilalle. Aito musiikki on kuorrutettu jumiin kaiken jytkeen ja tehopumppauksen alle. Sanonpahan vaan, että tuo levy on ihan paska.

Mutta mutta, sitten kun mimmi vetää livenä akustisesti, niin silloin hiljenee kaikki. Ihan tajutonta voimaa ja kontrollia äänessä. Jokaisen tavun huimaa hallintaa. Näin se olisi pitänyt tehdä levylläkin.

30.5.2011

Sänkymeinikiä

Sitä tässä olen vaan miettinyt, että miltä 40-vuotiaan Samuli Putron tuntuu laulaa tätä laulua eturivin 16-vuotiaille tytöille? Tuleeko koskaan tunnetta, että mitä hittoa nyt tapahtuu?

Eipä siinä, biisihän on Putron uran parhaita. Itsestäänselvät riimit (torkkujaan/orkkujaan) osuvat maaliin kalashnikovin voimalla. Tarkkanäköistä havainnointia, mutta mitä muutakaan voi tämän maan eräältä johtavalta sanoittajalta odottaa.

Tässä vielä mies ja kitara. Toimii.

25.5.2011

70 kynttilää

Yksi suurista, Minnesotan Duluthin ja Hibbingin juutalaisyhteisön sankari, Robert Allen Zimmerman täytti eilen 70 vuotta. Pienet Nuotit onnittelee.

70 vuotta, 54 virallista albumia. Lukuisia merkittäviä biisejä ja iskeviä sanoituksia. Alla pari suosikkiani uudemmasta tuotannosta. Ensin herra Dylan itse, sitten Mark Laneganin tyylipuhdas versio Oh Mercy -levyn klassikosta.



17.5.2011

Aivomato

Joskus tietty biisi jää pyörimään aivoihin sisäinen repeat-nappula teipattuna pohjaan. Välttämättä biisin hyvyydellä ei ole kyseiseen toimintaan mitään vaikutusta. Toki myönnän, ettei yhtään Lady Gagan tai Justin Timberlaken esitystä ole päässyt aivojani pilaamaan. Jonkinlainen sisäinen sensuuri siis toimii.

Viimeiset kaksi päivää on tauottomassa toistossa ollut Haloo Helsingin! Maailman toisella puolen. Autolla ajaessa ihan sama mikä kanava päällä, tämä soi aina. Tänään aamulla Radio Helsinki, iltapäivällä YleX. Eikä siinä mitään, biisi on oikeasti hieno. Pienten lasten isänä melkein silmäkulmat kostuu sanoja kuunnellessa, kun miettii että mihin ne omat jälkeläiset joskus kotipesästä lentävät. Tippa tuli linssin myös NRJ:n juontajalla.

Vahvat tunnetilat ovat hyvän musiikin merkki. Hyvä Haloo Helsinki!

12.5.2011

Soulvirtaus

Savuisan jazzahtavaa lentoa yläpilvissä Van Morrisonin Moondancen hengessä. Mieleen tulevat myös Al Green ja Richie Havens. 70-luku on tullut takaisin ja sen on tuonut tänne 23-vuotias Lontoolainen Michael Kiwanuka. Kiitokset Juhanille esittelystä.

Tämän kaverin soul virtaa tyylikkään vaivattomasti.

11.5.2011

Soulpaahto

Tämä on tiukkaa kamaa. 63-vuotias Brooklynin kasvatti Charles Bradley omaa äänen, jolla voisi murtaa jäätiköt. Lapsuus kadulla, vuosikymmenet kokkina, vailla todellista mahdollisuutta suuren intohimon, musiikin, toteuttamiseen. Siinä Bradleyn tarina lyhyesti. Eletty elämä kuuluu lauluissa. Daptone records julkaisi tänä vuonna tämän suuren soul-laulajan debyyttialbumin No Time For Dreaming. Suurta tunnetta 60-luvun tyyliin. Real deal, kuten valtameren toisella puolella sanotaan.



Tässä paahtoa Menahan Street Bandin kera. Keikkapaikkana fillarikauppa. Thomas Brennick on hieno kitaristi. Mr. Bradleyn tanssiliikkeet ovat lumoavia.