Silkkii

Aloe Blacc ja kymmenen minuuttia akustista soulia maailman huipulta. Dollarinpyynti toimii vahvasti näinkin. Tämä mies osaa laulaa.

Mies, pyörä ja laulu

Skotlantilainen street trial -pyöräilijä Danny MacAskill tarjoaa videoillaan loistavan pakotien arjesta. Tämän miehen temput ovat huikeita. MacAskillin viimeisin video vie meidän hylättylle tehdaslaueelle ja junavarikolle. Taustalla soi brittiläisen laulaja-lauluntekijä Ben Howardin tänä vuonna ilmestyneen debyyttilevyn hitti The Wolves. Kuuluu Klik!, kun video ja musiikki sulautuvat yhteen. Majesteetillista kamaa.

Syksyn piristys

Seitsemän vuoden tauko rikkoontuu lokakuussa, kun tämän planeetan todellinen hallitsija Tom Waits julkaisee uuden levynsä Bad As Me. Tämä menee takuuvarmasti ostoslistan kärkeen ohi maidon, kananmunien ja ruisleivän. Alla esimakua.

Äänen käyttöä

En oikein löydä sanoja, koska tämä mies sanoi ne kaikki. Al Jarreau, the original scatman, näyttää kaiken maailman mikkihiirille mallia. Huikeutta.

Huumeet. Hallelujah.

Kymmenen vuotta sitten Nick Cave julkaisi albumin No More Shall We Part. Se on mielestäni tuon australialaisen taikurin yksi suurimmista tuotoksista.

Tuon levyn kolmas biisi Hallelujah on yksi parhaista tarinoista, mitä musiikin avulla on koskaan kerrottu. Juuri ennen tätä levyä Cave oli jättänyt taakseen vakavat alkoholi- ja huumeongelmat. Hallelujahin sanoituksen voi helposti kuvitella pohjautuvan noihin kokemuksiin. Laulun kertoja haluaa jättää turvallisen mukavuusalueensa (kotinsa?) taakseen ja paeta kohti jotain inspiroivaa (huumeet?). Laulun loppurivit ovat mahtavat:

The tears are welling in my eyes again
Hallelujah
I need twenty big buckets to catch them in
Hallelujah
And twenty pretty girls to carry them down
Hallelujah
And twenty deep holes to bury them in

Nuo rivit tämä amatööripsykologi tulkitsee siten, että kertoja ei kuitenkaan vakuuttunut saamistaan huumeista, vaan hautasi ne symbolisesti maan sisään ja jatkoi elämääsä puhtain eväin.

Kaikki päätelmäni voivat olla täysin vääriä.

Mutta se on edelleen totta, että tuo laulu on mahtava. Tarina, hidas tempo, Warren Ellisin viulu. Kaikki osuu kohdalleen.

1983

Vuonna 1983 Björn Borg lopetti tenniksen, Sally Ridesta tuli ensimmäinen amerikkalainen nainen avaruudessa ja Red Hot Chili Peppers julkaisi ensimmäisen albuminsa.

Vuonna 1983 Jenni Vartiainen ja Amy Winehouse syntyivät, Muddy Waters puolestaan kuoli.

Vuonna 1983 olin 6-vuotias, pelasin jalkapalloa ja vakoilin isää ja äitiä päivät pitkät enkä tiennyt kahden mestarin olemassaolosta yhtään mitään. Tuona kyseisenä vuonna bluesin peruskivi Albert King ja uusi mestari Stevie Ray Vaughan vetivät yhteisen tv-konsertin Ontariossa, Kanadassa. Jälki oli komeaa. Alla rullataan Blind Lemon Jeffersonin bluesin tahtiin.

Basistien kokous

Hiljaiselo on ohi. Ehkä tämä taas tästä.

Seuraavasta videovinkistä kiitokset Sasulle. The Irrationals on vaikeasti lokeroitava yhtye. Soittaako ne balkanilaista rockia, mustalaishiphoppia, kriminaalifunkkia vai mitä hittoa? Meininki on tärkein ja näillä jampoilla se on tiukka. Alla juuri ilmestynyt Pablo Filmsin tekemä uusi video, jolla esiintyy 32 Suomen eturivin basistia. Hienoa huomata, että mukana on myös miss Basso, Aija "Honey B" Puurtinen. Videon kuvauksissa oli ilmeisen kova meininki, sillä PMMP:n basistilta murtui nilkka.



Ja tässä The Irrationals huiken coverin kimpussa. Prodigy taipuu ja taittuu kunnon bilehileeksi.