Brasilialainen pulssi

Yksi maailmanmusiikin hienoimpia alalajeja on ns. brasilialainen pulssi. Se tarkoittaa sambaan ja bossa novaan pohjautuvaa syvää groovea, joka imee mukaansa, saa pään heilumaan ja jalan iskemään tahtia. Itse innostuin tuosta pulssista Bebel Gilberton vuoden 2000 levyn Tanto Tempo ansiosta. Levy on edelleen kovassa kuuntelussa, loistavaa kamaa.

Uuden aallon brasilialaista pulssia puhtaimmillaan edustaa myös toinen lahjakas naisartisti. Luisa Maita on säveltäjä-muusikkoisän ja tuottajaäidin tytär, geenit täynnä nuotteja ja rytmiä. Viime vuonna ilmestynyt debyyttilevy Lero-Lero on modernin brasilialaisen hengen taidonnäyte. Maita lentelee nuoteista ja sanoista toiseen ihailtavan kevyesti.