Kanadalaisella Ndidi Onukwululla (lausutaan in-DEE-DEE on-NOO-kwoo-loo) on ääni, jossa sekoittuvat kiehtovasti Norah Jones ja Amy Winehouse. Ääni, josta moni on kateellinen. Onukwulu on pohjimmiltaan blues-artisti, mutta nigerialaisen jazz-muusikko isänsä vaikutuksesta soppaan sekoittuu myös jazzia. Sekä hieman gospelia, reggaeta ja boogieta. Kaikesta tästä on suodattunut neidon toinen levy The Contradictor, joka aiheuttaa maailman bloggauspiireissä ansaittua säpinää. Tämän vuoden jälkeen maailma tuntee toisenkin Torontolaisen muusikon Neil Youngin lisäksi.
Onukwulu on todennut musiikkinsa perussävyn olevan tumma. Teksteissä maailma usein romahtaa tai on ainakin romahtamaisillaan, mutta samaan aikaa musiikki etenee upbeat-tunnelmissa. Kontrasti on kiehtova.
The Contradictorin avausraita SK Final on eksynyt soittimeeni viime viikkoina todella usein. Sen alku parasta uutta musiikkia pitkään aikaan. Rumpujen, basson ja kitaran rytmi kuljettaa Onukwulun ääntä rennosti eteenpäin. En ole yhtä innostunut torvien kuorruttamasta kertosäkeestä, ehkä siksi, että tuo A-osa on niin mainio. Joka tapauksessa tämä on tyylikästä, ajatuksella tehtyä musiikkia.
Eilen huomasin, että myös levyn kakkosraita, The Lady & E, on yhtä mainio. Se on hitaampi kappale, täynnä tunnetta. Tätä vauhtia olen ensi viikkoon mennessä todennut koko levyn olevan täyttä timanttia.
MP3:: Ndidi Onukwulu - SK Final (link: Obscure Sound)
MP3:: Ndidi Onukwulu - The Lady & E (link: Obscure Sound)
25.6.2008
Ääni Torontosta
Lähettänyt Anssi klo 11.51
Tunnisteet: Ndidi Onukwulu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti