Sänkymeinikiä

Sitä tässä olen vaan miettinyt, että miltä 40-vuotiaan Samuli Putron tuntuu laulaa tätä laulua eturivin 16-vuotiaille tytöille? Tuleeko koskaan tunnetta, että mitä hittoa nyt tapahtuu?

Eipä siinä, biisihän on Putron uran parhaita. Itsestäänselvät riimit (torkkujaan/orkkujaan) osuvat maaliin kalashnikovin voimalla. Tarkkanäköistä havainnointia, mutta mitä muutakaan voi tämän maan eräältä johtavalta sanoittajalta odottaa.

Tässä vielä mies ja kitara. Toimii.

70 kynttilää

Yksi suurista, Minnesotan Duluthin ja Hibbingin juutalaisyhteisön sankari, Robert Allen Zimmerman täytti eilen 70 vuotta. Pienet Nuotit onnittelee.

70 vuotta, 54 virallista albumia. Lukuisia merkittäviä biisejä ja iskeviä sanoituksia. Alla pari suosikkiani uudemmasta tuotannosta. Ensin herra Dylan itse, sitten Mark Laneganin tyylipuhdas versio Oh Mercy -levyn klassikosta.

Aivomato

Joskus tietty biisi jää pyörimään aivoihin sisäinen repeat-nappula teipattuna pohjaan. Välttämättä biisin hyvyydellä ei ole kyseiseen toimintaan mitään vaikutusta. Toki myönnän, ettei yhtään Lady Gagan tai Justin Timberlaken esitystä ole päässyt aivojani pilaamaan. Jonkinlainen sisäinen sensuuri siis toimii.

Viimeiset kaksi päivää on tauottomassa toistossa ollut Haloo Helsingin! Maailman toisella puolen. Autolla ajaessa ihan sama mikä kanava päällä, tämä soi aina. Tänään aamulla Radio Helsinki, iltapäivällä YleX. Eikä siinä mitään, biisi on oikeasti hieno. Pienten lasten isänä melkein silmäkulmat kostuu sanoja kuunnellessa, kun miettii että mihin ne omat jälkeläiset joskus kotipesästä lentävät. Tippa tuli linssin myös NRJ:n juontajalla.

Vahvat tunnetilat ovat hyvän musiikin merkki. Hyvä Haloo Helsinki!

Soulvirtaus

Savuisan jazzahtavaa lentoa yläpilvissä Van Morrisonin Moondancen hengessä. Mieleen tulevat myös Al Green ja Richie Havens. 70-luku on tullut takaisin ja sen on tuonut tänne 23-vuotias Lontoolainen Michael Kiwanuka. Kiitokset Juhanille esittelystä.

Tämän kaverin soul virtaa tyylikkään vaivattomasti.

Soulpaahto

Tämä on tiukkaa kamaa. 63-vuotias Brooklynin kasvatti Charles Bradley omaa äänen, jolla voisi murtaa jäätiköt. Lapsuus kadulla, vuosikymmenet kokkina, vailla todellista mahdollisuutta suuren intohimon, musiikin, toteuttamiseen. Siinä Bradleyn tarina lyhyesti. Eletty elämä kuuluu lauluissa. Daptone records julkaisi tänä vuonna tämän suuren soul-laulajan debyyttialbumin No Time For Dreaming. Suurta tunnetta 60-luvun tyyliin. Real deal, kuten valtameren toisella puolella sanotaan.



Tässä paahtoa Menahan Street Bandin kera. Keikkapaikkana fillarikauppa. Thomas Brennick on hieno kitaristi. Mr. Bradleyn tanssiliikkeet ovat lumoavia.